Väkevät oluet

Meinasin muutama päivä sitten tukehtua kamomillateeheni kun luin Iltalehden sivuilta että väkevät oluet ovat tulossa ruokakauppoihin. Kävikin ilmi että väkevillä oluilla tarkoitettiin oluita joiden alkoholipitoisuus on maksimissaan 5,5 %. Oluille ei ole nykyään kunnollista alkoholiin perustuvaa luokitusta kun veroluokat I, II, III, IV A, ja IV B eivät ole enää käytössä.

Kuvakaappaus Iltalehden sivuilta http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611282200033299_uu.shtml

Kuvakaappaus Iltalehden sivuilta
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611282200033299_uu.shtml

Tästä inspiroituneena olen kehitellyt omaa luokitusta, jonka toivon tulevan laajempaan käyttöön esimerkiksi tiedotusvälineissä ja uudessa alkoholilaissa. Oluet jaoteltaisiin seitsemään eri luokkaan alkoholipitoisuuden perusteella jotka kuvastaisivat myös niiden kansanterveydellistä vaikutusta. Luokat olisivat:

  • max. 0,5 % = Miedot oluet
  • max. 2,8 % = Pilsnerit
  • max. 4,7 % = Vahvat oluet
  • max. 5,5 % = Väkevät oluet
  • max. 6,5 % = Tiukat oluet
  • max. 7,5 % = Terävät oluet
  • yli 7,5 % = Pirtu

Alko perusti nettikaupan, lakiluonnos kieltää tilaamisen muualta

Olutmaailmassa oli tänään mielenkiintoinen päivä, kun kauan odoteltu alkoholilain kokonaisuudistus lähti lausuntokierrokselle, ja Alko uudisti nettisivunsa. Alkoholilain uudistusehdotus sisältää monia hyviä piirteitä joista puhuttiin jo keväällä, mutta rajoituksia myös lisätään. Yksi merkittävimmistä muutoksista on alkoholijuomien etämyynnin yksiselitteinen kieltäminen. Toisin sanoen alkoholijuomien tilaaminen ulkomailta muuttuisi laittomaksi. Tämän ei pitäisi olla mahdollista EU:ssa, ellei EU:lle voida perustella että tämä on tärkeää kansanterveyden ja yleisen järjestyksen suojelun kannalta. Jää nähtäväksi miten virkamiehet perustelevat EU:lle nettikauppojen vaikutusta yleiseen järjestykseen. Odotan kiinnostuneena.

Onko sitten sattumaa että juuri kun tällainen ehdotus julkistetaan, niin saman tien Alko avaa oman nettikaupan? Alkon nettisivut ovat kokeneet suuren muutoksen, ja koko sivusto on käytännössä nyt nettikauppa. Tietenkin on hienoa että Alko ottaa askelia asiakaslähtöisempään suuntaan, ja on luvannut parantaa valikoimaansa ja nettikaupan myötä myös saatavuutta, mutta samalla Alkon monopoliasemaa yritetään vahvistaa entisestään. Alkohan ei ole huono kauppa, mutta monopoliasema joka tapauksessa nostaa hintoja, ja rajoittaa valikoimaa sekä saatavuutta.

Kuvakaappaus Alko.fi-sivulta 22.11.2016

Kuvakaappaus Alko.fi-sivulta 22.11.2016

Alkon nettikaupasta ei tietenkään saa edelleenkään tilata olutta kotiovelle, kuten ulkomaisista nettikaupoista saa. Tilauksen voi hakea Alkon myymälöistä tai noutopisteestä, joita näyttäisi olevan joitain kymmeniä, pääosin paikoissa joissa ei ole Alkoa lähistöllä. Noutopisteet ovat kauppoja tai huoltoasemia. Toimitusajaksi myymälään luvataan 4 päivää ja tämä onnistuu ilman toimituskuluja. 2 päivän toimitusaika myymälään tai noutopisteeseen maksaa 9 euroa ylimääräistä. Alkosta toki on saanut tilata juomia haluamaansa myymälään jo pitkän aikaa, mutta nyt myös maksaminen onnistuu netissä.

Norminpurkutalkoot ovat kuulemma käynnissä, mutta alkoholilain uudistusluonnoksesta löytyy silti kaikkea uutta säädeltävää ja valvottavaa. Esimerkiksi ravintoloiden aukiolot vapautetaan, mutta alkoholin myynnin pitää loppua viimeistään aamuyöllä klo 4.00, jonka jälkeen asiakkaat saavat nauttia jo tilattuja juomia maksimissaan yhden tunnin. Tietty lupa pitää aina erikseen hakea jos ravintola aikoo anniskella klo 1.30 jälkeen, paitsi muutamina päivinä, kuten itsenäisyyspäivän ja vapun aattoina, jolloin saa anniskella klo 3.00 asti. Paitsi alle 2,8 % alkoholijuomia saa anniskella muulloinkin. Aika selkeää, eikö?

Niin oluen panijat kuin ostajatkin ovat toivoneet hartaasti panimoille ulosmyyntioikeutta, ja sellainen olisi luonnoksen mukaan tulossa, mutta vain panimoille jotka tuottavat 500 000 litraa tai vähemmän alkoholijuomia vuodessa. Tätä rajaa perustellaan EU:n monopolisäännöillä. Lupa voidaan siis antaa vain hyvin pienille panimoille joilla ei siten ole suurta markkinaosuutta, koska muutoin ulosmyyntilupa laskettaisiin kotimaisen tuotannon suosimiseksi. 500 000 litraa on varmaan ajateltu että se menisi EU:ssa läpi. Näitäkään rajoituksia ei olisi jos Alkon monopoliasemasta luovuttaisiin. Positiivinen asia tässä on se, että nämä pienet panimot voisivat myydä jopa 12 % vahvuisia oluita.

Mielenkiintoinen yksityiskohta termistössä ovat panimot, jotka tuottavat maksimissaan 500 000 litraa alkoholijuomia; niitä kutsutaan luonnoksessa käsityöläispanimoiksi, ja niiden oluita käsityöläisoluiksi. Termit ovat sinänsä hyviä, mutta määrittely on tehty virkamiesmäisesti yhdellä luvulla. Itse lakiin näitä termejä ei ilmeisesti kirjattaisi, vaan ne ovat lähinnä selkeyttämässä pienpanimoiden eroja.

Ehdotuksen alkoholilain kokonaisuudistuksesta voi lukea tämän linkin takaa. Lausuntokierros kestää pari kuukautta, keväällä se otettaisiin eduskunnan käsittelyyn, ja voimaan se tulisi vuonna 2018. Nämä aikataulut pitävät tai sitten eivät. Kovin nopeasti ei edetä, ja syynä todennäköisesti on kulisseissa tapahtuva jatkuva kädenvääntö ja EU:n sääntöjen tulkinta.

Hartwall, se ainoa virallinen Oktoberfest-panimo

Yrityksellä on oikeus suojella omia tavaramerkkejään. On esimerkiksi selvää, että Hartwall on rekisteröinyt Lapin Kulta -oluen nimen, ja tuskin kellekään tulisi edes mieleen valmistaa saman nimistä olutta. Hartwall kuitenkin vajoaa hyvin alas kun he alkoivat käymään taisteluun pienpanimoita vastaan Oktoberfest-nimen takia.

Hartwall on vuonna 1990 rekisteröinyt itselleen sanan ”Oktoberfest”. Toki ei yksinoikeutta koko sanaan, vaan sen käytöstä suomalaisissa oluissa. Patentti- ja rekisterihallitus on tämän myöntänyt, vaikka on selvää ettei Hartwallilla ole mitään tekemistä Saksassa järjestettävän olutjuhlan kanssa. Oktoberfest-oluita Harwallilla on välillä ollut myynnissä, tietääkseni viimeksi vuonna 2009 (Classic 1836 -sarjassa), ja kuuleman mukaan jokin pieni koe-erä heillä myös oli tänä syksynä. Vaikka heillä tavaramerkki on ollutkin, ei heitä ole juuri kiinnostanut vuosien saatossa esimerkiksi Stallhagenin, Saimaan, Plevan, tai Stadin Panimon Oktoberfest-oluet. Nyt kuitenkin suunta on muuttunut.

Hartwall on jähmeä liikkeissään, ja yrittää ottaa oman siivunsa craft-oluiden myynnistä. Kun Polar Monkeys -feikkicraftoluet on jo lytätty pelkäksi huonomakuiseksi vitsiksi, otetaan seuraava oluita ja olutkulttuuria halventava askel ja aletaan omimaan sanoja, ja pelottelemaan kilpailijoita. Laitila ja Brewcats saivat jo oman osuutensa kun Harwall ilmoitti että Octobeerfest-oluen nimi muistutti liikaa Oktoberfestia. Metelihän siitä nousi, johon Hartwallin toimitusjohtaja vastasi että he ovat pahoillaan mielipahasta (näin kirjoitetaan nykyisenä some-aikana kun on tullut mokattua mutta ei kuitenkaan aiota muuttaa toimintaa).

Olutkulttuuriseuran kannanoton ja kehoituksen Hartwallin tuotteiden boikotoimisesta voi lukea tämän linkin takaa. Toivon kuitenkin että asia ratkeaa nopeasti ilman sen suurempia boikotteja ja taisteluita. On hyvin vaikea nähdä että mitä positiivista Hartwall pystyisi enää Oktoberfest-nimestä kynsin hampain pitämällä saavuttamaan.

Alkoholipolitiikan uudistus – lista kauppaan siirtyvistä oluista

Kun hallitus ilmoitti että alkoholilakia uudistetaan keskustalaispoliitikko Juha Rehulan johdolla, niin moni varmasti oli heittämässä kirvestä kaivoon. Keskusta oli vasta vähän aikaa sitten suunnitellut ”keskioluen” siirtämistä Alkoon, eikä keskustan vahvat alkiolais- ja lestadiolaissiivet kovin hyvällä katso mitään alkoholin vapauttamiseen liittyvää. Kun uudistuksia alettiin helmikuussa tuoda julkisuuteen, olivat ne juuri sitä mitä odotettiin: laista poistetaan pari pykälää joita kukaan ei nykyisinkään valvo ja Alkon aukioloaikaa pidennetään arkisin tunnilla.

Keskustelua alkoi kuitenkin syntyä. Toiset hallituspuolueet ja Olutliitto toivat esille mm. päivittäistavarakaupan prosenttirajat ja pienpanimoiden ulosmyyntioikeudet. Kokoomus toisi viinit (ja sitä myöten käytännössä kaikki oluet) kauppaan, ja perussuomalaiset keksi rajan noston 8,5 %:iin, mikä todennäköisesti liittyy siihen että se on kotimaisten isojen panimoiden vahvimpien oluiden alkoholimäärä. Olutliitto haki kompromissia rajan nostosta 7,5 % ja piti erityisen tärkeänä sitä että pienpanimot voivat myydä omia tuotteitaan muutenkin kuin yrittämällä saada ne Alkon valikoimiin. Muitakin ehdotuksia tuli, kuten Touko Aallon kompromissin kompromissi siitä että tuodaan 7,5 % oluet kauppaan mutta nostetaan vahvimpien oluiden verotusta. Päivi Räsänen ehdotti keskioluen siirtämistä Alkoon.

Tänään on kuitenkin julkisuuteen tullut tietoja että alkoholilain muutoksista ollaan päästy hallituksessa yksimielisyyteen. Se mikä ensimmäiseksi kiinnostaa on se kaupan alkoholiraja, mikä nostetaan 5,5 %:iin. Tämä on tietenkin harmillisen mitätön uudistus, mutta on sillä hyviäkin puolia; esimerkiksi merkittävä osa vehnäoluista osuu alkoholipitoisuudeltaan tuohon 4,7 ja 5,5 prosentin väliin. Monet kauppavahvuiset IPA:t ovat turhan vetisiä, niiden makuun pienelläkin korotuksella on vaikutusta. Ja onhan ne lagerit ja pilsit parhaimmillaan noin 5 % tienoilla. Odotettavissa on että kaupan valikoima muuttuu laadukkaammaksi, ja myös suomalaisten pienpanimoiden on helpompi tehdä oluita näiden rajojen puitteissa.

Kuitenkin alkoholirajan korottaminen alle prosenttiyksiköllä on pieni juttu kaikkiin muihin uudistuksiin verrattuna. Kyllä niitä vahvoja oluita saa edelleen Alkosta, ravintoloista, Virosta, ja netistä tilaamalla. Tärkeimmät alkoholilain uudistukset liittyvät siihen, että Suomesta tehdään vapaampi. Ravintolat voivat myydä oluita ulos kuten kaupatkin, pienpanimot voivat myydä omia tuotteitaan suoraan panimolta, olutkarsinat poistuvat festareilta ja panimot voivat mainontarajoituksen löysentämisten myötä kertoa vapaammin tuotteistaan. Tietenkin myös ne turhat pykälät kuten ravintoloiden B- ja C-oikeudet ja jatkoaikaluvat poistuvat, ja kyllä, Alko on arkisin auki tunnin pidempään.

Uutisissa, esimerkiksi Ylen, puhutaan että vahvat oluet tai nelosoluet tulevat ruokakauppoihin. Ei mitään nelosolutta ole ollut olemassa pitkiin aikoihin, se on 90-luvulla poistunut verotusluokka joka on tiukasti jäänyt kuitenkin elämään puhekieleen. Vahvat oluet eivät myöskään tule ruokakauppoihin, vaan vaikka rajaa nostetaan niin edelleen kaupoissa tullaan myymään kohtuullisen mietoja oluita.

Ikävä kyllä jäämme edelleen odottamaan esimerkiksi että milloin belgialet tulevat ruokakauppoihin tai milloin Alkon monopoli puretaan. Ensi vuonna olemme kuitenkin askeleen lähempänä näitä tavoitteita. En usko että tässä on kyse niinkään puolueiden välisistä taisteluista, vaan siitä että sukupolvi on vaihtumassa myös eduskunnassa ja puolueiden sisällä. Uudet sukupolvet näkevät nykylainsäädännön vanhentuneena ja nykyaikaan sopimattomana. Niinpä sitä muutetaan ja tullaan muuttamaan kompromissi kerrallaan. Tämä on vasta alkusoittoa.

Oletettavasti seuraavaksi alkaa keskustelu siitä kuinka meidän käy kun suomalaiset ei osaa juoda ja kuinka alkoholin liikakäyttö aiheuttaa ainakin X miljardin euron kulut. En tiedä väheneekö alkoholihaitat uudistusten myötä, mutta jos käy niin että ne lisääntyvät, niin ratkaisuesimerkkejä voitaisiin etsiä vaikka ulkomailta ja lopetettaisiin viimein se hokeminen keskioluen siirtämisestä Alkoon. On hyvin vaikea uskoa että nykymaailmassa se olisi ihmelääke joka ratkaisisi alkoholiongelmat. 60-luku meni jo, aika vaihtaa levyä.

Alkosta siis oletettavasti siirtyy paljon oluita kaupan hyllylle. Mikään ei estä Alkoa edelleen myymästä alle 5,5 % oluita, mutta todennäköisesti niiden hinnat tulevat olemaan ruokakauppoja kalliimmat ja niiden kysyntä ja sen myötä tarjonta vähenevät. Etsin isokaato.com -sivustolta 4,8 – 5,5 % oluet (Alkon sivusto ei tällaista hakumahdollisuutta tarjoa) ja listasin ne tämän kirjoituksen loppuun. Siitä voi päätellä minkälaisia oluita tullaan Alkossa näkemään vähemmän ja ruokakaupassa enemmän.

 

Alkon oluet vahvuudeltaan 4,8 % – 5,5 % (kevät 2016)

Lager

Anchor California Lager
Asahi Super Dry
Aura
Bavaria Premium
Beck’s
Bitburger Premium
Brooklyn Lager
Budweiser
Daura Damm
Forst Premium Lager
Holba Premium
Kalnapilis Original
Karhu A
Karjala A
Koff A
Lapin Kulta A
Litovel Premium
Marsalkka Vaalea Luomu
Olvi Export A
Pernštejn Svetlý Ležák
Primator Premium
Saku Karl Friedrich
Saku Kuld
Sandels A
Sandels Special Edition
Singha
Spaten München
Stella Artois
Tiger
Train Station Brewery Groundbreaker
Urho 5,5%
Weihenstephaner Original Helles

Tumma lager

Aldersbacher Kloster Dunkel
Asahi Black
Ayinger Altbairisch Dunkel
Benediktinerabtei Plankstetten Dunkles
Herold Czech Black Lager
Original Badebier
Stadin Panimo American Black Lager

Pils

Krombacher Pils
Kulmbacher Pils Edelherb
König Pilsener
Laitilan Kukko Vahva Pils
Mongozo Premium Pilsener
Prykmestar Luomu Pils
Staropramen Premium
Stiegl Pils
To Øl Raid Beer

Vehnäolut

Benediktiner Weissbier
Bryggeri Weizen
Franziskaner Hefe-Weissbier
Franziskaner Weissbier Dunkel
Franziskaner Weissbier Kristallklar
Hoegaarden Witbier
Maisel’s Weisse Original
Paulaner Hefe-Weissbier
Riedenburger Hefe-Weizen
Riedenburger Ur-Weizen
Schneider Weisse Tap 2 Mein Kristall
Schöfferhofer Hefeweizen
Suomenlinnan Panimo Svartön Vehnä
Weidmann Weissbier Hefeweizen
Weihenstephaner Hefeweissbier
Weihenstephaner Kristall Weissbier

Ale

Albert LeCoq Imperial Ale
BrewDog 5 a.m. Saint
De Koninck
Fuller’s India Pale Ale
Fuller’s Organic Honey Dew
Green’s IPA
Hook Norton Haymaker
Huvila E.S.B.

Stout ja portteri

Fuller’s London Porter
Samuel Smith Organic Chocolate Stout
Samuel Smith Taddy Porter
Young’s Double Chocolate Stout
Peak Organic Pale Ale
Ridgeway IPA

Erikoisuus

Aecht Schlenkerla Rauchbier Märzen
Chimay Dorée
Malmgård Dinkel
Neuzeller Kirsch Bier
Saison Dupont Biologique
Sünner Kölsch

Alkoholimainontaa rajoitetaan

Hallitus sai kuin saikin tehtyä pientä kiusaa oluen ystäville, vaikka onneksi vakavemmat kiusanteot kuten veronkorotukset ja saatavuuden rajoittamiset eivät toteutuneetkaan. Mainontaa halutaan rajoittaa, jonka takia bussipysäkeiltä olutmainokset häviävät ja alkoholia saa mainostaa televisiossa vasta klo 22 jälkeen (nykyään klo 21 jälkeen). Ei siis mitään kovin vakavaa. Mutta yksi asia kuitenkin osuu pahasti juuri suomalaisiin pienpanimoihin sekä ravintoloihin; sosiaalisessa mediassa alkoholin mainostamista rajoitetaan paljon, ja mahdollisesti se loppuu kokonaan. Pienpanimoille tämä on paha asia juuri sen takia koska heille some on todella tärkeä markkinointikanava. Itsekin kuulen monista uutuusoluista Facebookin tai blogien kautta. Ravintolan olutvalikoimaa ei saa kehua. Asiakkaita ei tietenkään voida syyttää mistään, vaan jos ravintola ei poista asiakkaiden kehuja facebook-seinältään niin poliisit ja syyttäjä tulevat ravintoloitsijan kimppuun.

Laki ei ole vielä voimassa eikä Valvirakaan ole tehnyt vielä ohjeistusta asiaan. Nähtäväksi siis jää mitä todellisuudessa tapahtuu. Koska lakiin on jätetty tulkinnanvaraa, niin on jopa mahdollista että Valviran todennäköisesti hyvin tiukkaa tulkintaa tullaan testaamaan oikeudessa.

Jos mietitään vielä enemmän tulevaisuutta, niin todennäköisesti seuraavien eduskuntavaalien jälkeen meillä on hyvin erinäköinen hallitus joka jatkaa alkoholilainsäädännön sorvaamista. Tällä hetkellä gallupien johdossa komeilee keskusta, joka muuten jättikin vastalauseen kun tätä alkoholimainonnan kiristystä käsiteltiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vuoden 2013 lopussa. Keskustan mielestä nimittäin hallituksen toimet rajoittamiselle ovat riittämättömät! Alkoholimainonta pitäisi keskustalaisten mielestä kieltää myös yleisötapahtumissa, ja lisäksi mielikuvamainonta pitäisi lopettaa. Enpä siis uskalla kovin hyvää tulevaisuutta ennustaa alkoholimainonnalle.

 

Verkkouutiset: Keskusta ja alkoholimainonta

Yle Uutiset: Suosikkioluen kehuminen lainvastaiseksi? 

Prosenttilaskun vaikeus

prosentti

 

Oluen hinta kolminkertaistuu Egyptissä, ainakin Ylen mukaan. Oikeasti siis olutveroa aiotaan nostaa, kaksin- tai kolminkertaiseksi riippuen lähteestä. Virossa aiotaan nostaa olutveroa myöskin useilla prosenteilla, siitäkin saatiin otsikot nostettua vähän aikaa sitten. Rahallinen vaikutus oluen hintaan tulee kuitenkin olemaan vain muutama sentti pulloa kohden.

Viron (ja todennäköisesti myös Egyptin) olutvero ei ole kansainvälisesti verrattuna mitenkään erityisen korkea, joten sitä on sinänsä varaakin korottaa. Suomessa taas olutvero, tai tarkemmin sanottuna alkoholivero yksi maailman suurimpia (tietääkseni Islanti, Norja, ja muutamat muslimivaltiot menevät edelle). Alkoholilainsäädännön uudistus jäi nykyiseltä hallitukselta kesken, mikä on hyvä asia. Mm. THL ja Ehyt ry olivat vahvasti ajamassa rajoituksien lisäämistä ja veronkorotuksia, ja luulivat varmaankin että ne menevät heittämällä läpi eduskunnassa. Onneksi ravintola-ala, panimot ja tavalliset kuluttajat median avustuksella alkoivat pitää sen verran meteliä että päättäjien oli mietittävä kaksi kertaa mitä olivat tekemässä.

Meillä on jo yksi maailman tiukimmista alkoholilainsäädännöistä ja korkeimmista alkoholiveroista, joten kai väkisinkin pitää jossain vaiheessa miettiä muitakin keinoja alkoholihaittojen vähentämiseksi?