Etikettiarvio: Olutpaja Talviolut

Tällä kertaa arvostelussa on olutpullon etiketti. Olutpajan Talvioluen etiketti nimittäin erottuu muiden pienpanimo-oluiden etiketeistä. En ikävä kyllä tunne kaikkia graafisen suunnittelun termejä, mutta yritän avata miksi tämä erottuu ulkonäöltään selvästi muista hyllyssä olevista pienpanimo-oluista.

Olutpaja talviolut

Etiketti näyttää selvästi tietokoneella kokonaan tehdyksi. Siitä tulee mieleen jonkun älypuhelinpelin aloitusruutu. Lisäksi koko etiketti on vaaleansininen, mikä ei ole kovin yleinen väri olutetiketeissä. Tumman sininenkään ei ole se yleisin, ja sekin assosioituu ensimmäiseksi bulkkilagereihin, kuten Pirkka, Nobelaner, ja Lapin Kulta. Yleisemmin (pien)panimot tuntuvat suosivan tummempia ja voimakkaampia värejä.

Panimon nimi on laitettu etiketin sivuun pystysuoraan, ikäänkuin piiloon. Panimolla, tai tällä oluella ei ilmeisesti ole varsinaista logoa, vrt. Facebook. Etiketti on siis pelkkää tekstiä, lukuunottamatta paria viivaa ja taustalla olevia lumihiutaleita ja lens flareja.

Fontti on jokin tyylitelty willy wonkamainen, mikä ei anna kovin laadukasta tai persoonallista kuvaa oluesta. Tästä tulee mieleen jokin privat label -tuote.

Etiketissä ei erotu pelkkä ulkonäkö, vaan myös se mitä siinä kerrotaan, tai jätetään kertomatta. Ensinnäkään oluttyyliä ei korosteta. Alareunassa lukee tumma pintahiivaolut, eli yleisesti käytetyistä kategorioista tämä voisi olla ehkä portteri. Pienpanimo-oluissa monesti on mainittu jokin oluttyyli tai keksitty niiden pohjalta jokin oma imperial pale black wheat-IPA tai vastaava. Ainesosaluetteloa ei ole, mutta käsittääkseni laki ei vaadi ainesosaluetteloa alkoholijuomilta. Tästä huolimatta lähes kaikki sen etikettiin kuitenkin laittavat. Mitään muutakaan ylimääräistä, kuten EBU- tai EBC-arvoja ei mainita. Materiaaliltaan etiketti näyttää olevan yleistymässä oleva muovitarra, verrattuna perinteiseen liimattuun paperiin.

Yritin käsitellä asiaa neutraalisti, mutta eiköhän tästä käy selväksi että kyseinen etiketti ei tehnyt minuun positiivista vaikutusta. Oluiden kanssa saa yleensä nauttia melko hienoista etiketeistä, esimerksi Malmgårdilla ollaan mielestäni onnistuttu tekemään arvokkaan näköisiä, kuitenkin yksinkertaisia, ja erottuvia sekä tunnistettavia etikettejä. Tai vaikka etiketit ei aina niin omaa silmää miellyttäviä olisikaan, niin ne ovat usein kuitenkin persoonallisia ja ”käsityöllä tehdyn” näköisiä.

Etikettitähdet Star-16

Olutpajan Talviolut erottuu etiketillään, mutta omalla kohdallani vaikutus on enemmän karkottava kuin houkuttava. Ostinpa kuitenkin!

 


Kun tänne asti ollaan päästy, niin laitetaan vielä miniarvio itse sisällöstä. Eli kyseessä on kuiva, paahteinen stout, joka maitokauppavahvuisena on myös hyvin kevyt. Mukana on myös vähän mausteisuutta. Humalan katkeruutta ei juurikaan ole, mutta paahteisuus jättää suun kuivaksi miedon hedelmäisyyden kera. Jään kaipaamaan makeutta joka toisi paahteisuuden alta paremmin esille muita tummentuneen maltaan aromeja. Muutoin laatu on kunnossa, mutta liika paahteisuus, joka menee tunkkaisen tuhkaisuuden puolelle vähentää nautittavuutta.

 

Pisteet 30 / 50

Tyylitähdet Star-16Star-16

Saatavuus: Ruokakaupat

Runsaan paahteisuuden ystäville varteenotettava ruokakauppaolut.

 

Alko perusti nettikaupan, lakiluonnos kieltää tilaamisen muualta

Olutmaailmassa oli tänään mielenkiintoinen päivä, kun kauan odoteltu alkoholilain kokonaisuudistus lähti lausuntokierrokselle, ja Alko uudisti nettisivunsa. Alkoholilain uudistusehdotus sisältää monia hyviä piirteitä joista puhuttiin jo keväällä, mutta rajoituksia myös lisätään. Yksi merkittävimmistä muutoksista on alkoholijuomien etämyynnin yksiselitteinen kieltäminen. Toisin sanoen alkoholijuomien tilaaminen ulkomailta muuttuisi laittomaksi. Tämän ei pitäisi olla mahdollista EU:ssa, ellei EU:lle voida perustella että tämä on tärkeää kansanterveyden ja yleisen järjestyksen suojelun kannalta. Jää nähtäväksi miten virkamiehet perustelevat EU:lle nettikauppojen vaikutusta yleiseen järjestykseen. Odotan kiinnostuneena.

Onko sitten sattumaa että juuri kun tällainen ehdotus julkistetaan, niin saman tien Alko avaa oman nettikaupan? Alkon nettisivut ovat kokeneet suuren muutoksen, ja koko sivusto on käytännössä nyt nettikauppa. Tietenkin on hienoa että Alko ottaa askelia asiakaslähtöisempään suuntaan, ja on luvannut parantaa valikoimaansa ja nettikaupan myötä myös saatavuutta, mutta samalla Alkon monopoliasemaa yritetään vahvistaa entisestään. Alkohan ei ole huono kauppa, mutta monopoliasema joka tapauksessa nostaa hintoja, ja rajoittaa valikoimaa sekä saatavuutta.

Kuvakaappaus Alko.fi-sivulta 22.11.2016

Kuvakaappaus Alko.fi-sivulta 22.11.2016

Alkon nettikaupasta ei tietenkään saa edelleenkään tilata olutta kotiovelle, kuten ulkomaisista nettikaupoista saa. Tilauksen voi hakea Alkon myymälöistä tai noutopisteestä, joita näyttäisi olevan joitain kymmeniä, pääosin paikoissa joissa ei ole Alkoa lähistöllä. Noutopisteet ovat kauppoja tai huoltoasemia. Toimitusajaksi myymälään luvataan 4 päivää ja tämä onnistuu ilman toimituskuluja. 2 päivän toimitusaika myymälään tai noutopisteeseen maksaa 9 euroa ylimääräistä. Alkosta toki on saanut tilata juomia haluamaansa myymälään jo pitkän aikaa, mutta nyt myös maksaminen onnistuu netissä.

Norminpurkutalkoot ovat kuulemma käynnissä, mutta alkoholilain uudistusluonnoksesta löytyy silti kaikkea uutta säädeltävää ja valvottavaa. Esimerkiksi ravintoloiden aukiolot vapautetaan, mutta alkoholin myynnin pitää loppua viimeistään aamuyöllä klo 4.00, jonka jälkeen asiakkaat saavat nauttia jo tilattuja juomia maksimissaan yhden tunnin. Tietty lupa pitää aina erikseen hakea jos ravintola aikoo anniskella klo 1.30 jälkeen, paitsi muutamina päivinä, kuten itsenäisyyspäivän ja vapun aattoina, jolloin saa anniskella klo 3.00 asti. Paitsi alle 2,8 % alkoholijuomia saa anniskella muulloinkin. Aika selkeää, eikö?

Niin oluen panijat kuin ostajatkin ovat toivoneet hartaasti panimoille ulosmyyntioikeutta, ja sellainen olisi luonnoksen mukaan tulossa, mutta vain panimoille jotka tuottavat 500 000 litraa tai vähemmän alkoholijuomia vuodessa. Tätä rajaa perustellaan EU:n monopolisäännöillä. Lupa voidaan siis antaa vain hyvin pienille panimoille joilla ei siten ole suurta markkinaosuutta, koska muutoin ulosmyyntilupa laskettaisiin kotimaisen tuotannon suosimiseksi. 500 000 litraa on varmaan ajateltu että se menisi EU:ssa läpi. Näitäkään rajoituksia ei olisi jos Alkon monopoliasemasta luovuttaisiin. Positiivinen asia tässä on se, että nämä pienet panimot voisivat myydä jopa 12 % vahvuisia oluita.

Mielenkiintoinen yksityiskohta termistössä ovat panimot, jotka tuottavat maksimissaan 500 000 litraa alkoholijuomia; niitä kutsutaan luonnoksessa käsityöläispanimoiksi, ja niiden oluita käsityöläisoluiksi. Termit ovat sinänsä hyviä, mutta määrittely on tehty virkamiesmäisesti yhdellä luvulla. Itse lakiin näitä termejä ei ilmeisesti kirjattaisi, vaan ne ovat lähinnä selkeyttämässä pienpanimoiden eroja.

Ehdotuksen alkoholilain kokonaisuudistuksesta voi lukea tämän linkin takaa. Lausuntokierros kestää pari kuukautta, keväällä se otettaisiin eduskunnan käsittelyyn, ja voimaan se tulisi vuonna 2018. Nämä aikataulut pitävät tai sitten eivät. Kovin nopeasti ei edetä, ja syynä todennäköisesti on kulisseissa tapahtuva jatkuva kädenvääntö ja EU:n sääntöjen tulkinta.

Hartwall, se ainoa virallinen Oktoberfest-panimo

Yrityksellä on oikeus suojella omia tavaramerkkejään. On esimerkiksi selvää, että Hartwall on rekisteröinyt Lapin Kulta -oluen nimen, ja tuskin kellekään tulisi edes mieleen valmistaa saman nimistä olutta. Hartwall kuitenkin vajoaa hyvin alas kun he alkoivat käymään taisteluun pienpanimoita vastaan Oktoberfest-nimen takia.

Hartwall on vuonna 1990 rekisteröinyt itselleen sanan ”Oktoberfest”. Toki ei yksinoikeutta koko sanaan, vaan sen käytöstä suomalaisissa oluissa. Patentti- ja rekisterihallitus on tämän myöntänyt, vaikka on selvää ettei Hartwallilla ole mitään tekemistä Saksassa järjestettävän olutjuhlan kanssa. Oktoberfest-oluita Harwallilla on välillä ollut myynnissä, tietääkseni viimeksi vuonna 2009 (Classic 1836 -sarjassa), ja kuuleman mukaan jokin pieni koe-erä heillä myös oli tänä syksynä. Vaikka heillä tavaramerkki on ollutkin, ei heitä ole juuri kiinnostanut vuosien saatossa esimerkiksi Stallhagenin, Saimaan, Plevan, tai Stadin Panimon Oktoberfest-oluet. Nyt kuitenkin suunta on muuttunut.

Hartwall on jähmeä liikkeissään, ja yrittää ottaa oman siivunsa craft-oluiden myynnistä. Kun Polar Monkeys -feikkicraftoluet on jo lytätty pelkäksi huonomakuiseksi vitsiksi, otetaan seuraava oluita ja olutkulttuuria halventava askel ja aletaan omimaan sanoja, ja pelottelemaan kilpailijoita. Laitila ja Brewcats saivat jo oman osuutensa kun Harwall ilmoitti että Octobeerfest-oluen nimi muistutti liikaa Oktoberfestia. Metelihän siitä nousi, johon Hartwallin toimitusjohtaja vastasi että he ovat pahoillaan mielipahasta (näin kirjoitetaan nykyisenä some-aikana kun on tullut mokattua mutta ei kuitenkaan aiota muuttaa toimintaa).

Olutkulttuuriseuran kannanoton ja kehoituksen Hartwallin tuotteiden boikotoimisesta voi lukea tämän linkin takaa. Toivon kuitenkin että asia ratkeaa nopeasti ilman sen suurempia boikotteja ja taisteluita. On hyvin vaikea nähdä että mitä positiivista Hartwall pystyisi enää Oktoberfest-nimestä kynsin hampain pitämällä saavuttamaan.