Fuller’s Black Cab Stout

Pimeä taksi löytyi Prisman oluthyllyltä. Erittäin laadukkaista oluistaan tunnetun englantilaisen Fuller’sin panimon Black Cab Stout on todellakin musta olut, ja vahvuudeltaan vain 4,5 alkoholitilavuusprosenttia. Kuten aiemminkin olen tainnut mainita, suhtaudun kevyisiin stouteihin varauksella koska olen usein todennut ettei niistä löydy tarpeeksi makeutta, täyteläisyyttä ja maltaisuutta tasapainottamaan paahtunutta ja kitkerää jälkimakua. Toki kaupan hyllyltä löytyy mm. Guinness Draught, joka on taas esimerkki onnistuneesta kevyestä stoutista. Tämän tyyppiset oluet tuppaavat usein tulemaan Brittien saarien suunnalta.

fullers black cab stout

Huomatkaa kuvassa näkyvä Fuller’sin uusi pullo. Tai uusi ja uusi, onhan nämä jo noin vuoden olleet markkinoilla. Muotoilu on viinipullomaisempi, ja se onkin jonkin verran jakanut mielipiteitä, perinteisesti kun olutpulloissa on totuttu näkemään pyörempiä ja myös koristeellisempia muotoja. Alapuolella on kuva Fuller’sin panimon nettisivulta 1845-olutpullosta, joka edustaa Fuller’sin perinteisempää muotoilua.

fullers 1845

(Kuvan lähde Fuller’s)

Koska vielä vuodenkin jälkeen panimo on pysynyt viinipullomaisessa muotoilussa, voinee veikata ettei uudistus ollut ainakaan täysi fiasko. Uskon nimittäin vahvasti että panimo olisi voinut siirtyä salamannopeasti takaisin perinteisiin pulloihinsa siltä varalta että kuluttajat olisivat alkaneet välttelemään olutta uuden muotoilun takia. Ei kannata unohtaa, että vaikka itsekin arvioin oluita rehellisesti ja siten sinänsä puolueettomasti, niin pisteisiin ja ostopäätöksiini vaikuttaa maun ja tuoksun lisäksi moni muukin asia. Oluita löytyy kymmeniä erilaisia jo pienenkin marketin hyllyltä, ja hyvin pienetkin asiat voivat vaikuttaa siihen mikä olut hyllystä päätyy kenenkin ostoskoriin. Oma lukunsa ovat vielä boikotoijat, jotka päättävät etteivät osta enää yhtään Fuller’sin olutta koska pullon muotoilun muutos häiritsee heitä syystä tai toisesta liikaa, mutta ilmeisesti heitä ei kuitenkaan paljoa ole, tai ei ehkä ollenkaan. Ainakin nettikeskusteluissa on yleensä tapana lähteä boikotoimaan milloin mitäkin milloin mistäkin syystä. Seuraavaksi kuitenkin saatte luettavaksi täysin puolueettoman, neutraalin ja objektiivisen olutarvion.

Black Cab Stout on väriltään sysimusta. Tuoksussa on salmiakkia ja hieman hedelmäisyyttä. Maku on makeahko, siinä on paahtunutta mallasta ja kahvimaisuutta. Hiilihapot kuohuavat suussa. Lopuksu suussa ja nielussa tuntuu kohtuullinen katkeruus ja suuhun jää salmiakkinen maku. Suutuntuma jää luonnollisesti kevyenpuoleiseksi. Kokonaisuutena tämä on erinomainen olut, prosentit huomioon ottaen jopa loistava. Maut eivät ole erityisen vahvoja, mutta monipuolisia ja kokonaisuus on tasapainossa.

Pisteet 36 / 50

Tyylitähdet Star-16Star-16Star-16Star-16

Saatavuus: Laajan olutvalikoiman ruokakaupat.

Laadukas stout Fuller’silta, ruokakaupasta saatavien oluiden parhaimmistoa.

Marsalkka Lemon Ice

Marsalkka Lemon Ice on luontaisella sitruuna-aromilla maustettu vaalea lager. Sitruunaisia makuja ja tuoksuja löytyy monista humalalajikkeista, joten sitruuna-aromin käyttäminen sinänsä on luontevaa kun puhutaan oluen maustamisesta. Joitain oluita on myös tapana nauttia sitruuna- tai limeviipaleen kera.

marsalkka lemon ice

Marsalkka Lemon Icen väri on kullan-, ja hieman oranssinkeltainen pienellä vaahdolla mikä laskeutuu nopeasti. Tuoksu on tietenkin sitruunainen, hieman maltainen ja tunkkainen. Maku alkaa raikkaalla sitruunaisuudella, mutta muuttuu katkerammaksi ja tunkkaisemmaksi eikä raikkaus riitä loppuun asti. Jälkimakua ei kauaa kerkeä maistella, suuhun jää vain vetinen tuntuma ja sitruuna-aromin häivähdys, vähän kuin olisi sitruunamehulla maustettua vettä juonut. Kyllähän tämän nyt joi näin helteisenä kesäpäivänä, mutta makuelämyksiä ei ole tarjolla eikä sitruuna-aromin lisääminen toiminut niin raikastavana elementtinä kuin olisin toivonut.

 

Pisteet 22 / 50

Tyylitähdet Star-16Star-16

Saatavuus: Ruokakaupat.

Kevyt ja sitruunainen lager, joka menettelee kesäisenä janojuomana.

Prosenttilaskun vaikeus

prosentti

 

Oluen hinta kolminkertaistuu Egyptissä, ainakin Ylen mukaan. Oikeasti siis olutveroa aiotaan nostaa, kaksin- tai kolminkertaiseksi riippuen lähteestä. Virossa aiotaan nostaa olutveroa myöskin useilla prosenteilla, siitäkin saatiin otsikot nostettua vähän aikaa sitten. Rahallinen vaikutus oluen hintaan tulee kuitenkin olemaan vain muutama sentti pulloa kohden.

Viron (ja todennäköisesti myös Egyptin) olutvero ei ole kansainvälisesti verrattuna mitenkään erityisen korkea, joten sitä on sinänsä varaakin korottaa. Suomessa taas olutvero, tai tarkemmin sanottuna alkoholivero yksi maailman suurimpia (tietääkseni Islanti, Norja, ja muutamat muslimivaltiot menevät edelle). Alkoholilainsäädännön uudistus jäi nykyiseltä hallitukselta kesken, mikä on hyvä asia. Mm. THL ja Ehyt ry olivat vahvasti ajamassa rajoituksien lisäämistä ja veronkorotuksia, ja luulivat varmaankin että ne menevät heittämällä läpi eduskunnassa. Onneksi ravintola-ala, panimot ja tavalliset kuluttajat median avustuksella alkoivat pitää sen verran meteliä että päättäjien oli mietittävä kaksi kertaa mitä olivat tekemässä.

Meillä on jo yksi maailman tiukimmista alkoholilainsäädännöistä ja korkeimmista alkoholiveroista, joten kai väkisinkin pitää jossain vaiheessa miettiä muitakin keinoja alkoholihaittojen vähentämiseksi?

Green’s IPA (gluteeniton olut)

Gluteenia löytyy vehnästä, ohrasta ja rukiista. Jos haluaa valmistaa luontaisesti gluteenitonta olutta, on raaka-aineiden kanssa oltava kekseliäs. Green’s on brittiläinen olutbrändi joka valmistaa oluensa belgialaisessa De Proefbrouwerij -panimossa. He ovat keksineet käyttää IPAssaan hirssiä, tattaria ja durraa.

Tässä vaiheessa on syytä mainita myös Kukko-oluet. Täysin gluteenittomia ne eivät ole, mutta gluteenimäärät ovat sen verran pieniä että ne ovat saaneet luvan mainostaa itseään keliaakikoille sopivina oluina (poikkeuksena Kukko Vehnä). Kukko-oluiden vähägluteenisuus tuli yllätyksenä jopa Laitilalle, normaalisti kun oluen valmistajia ei gluteenipitoisuudet edes kiinnosta. Valmistusprosessissa on jokin vaihe joka pilkkoo gluteenin oluesta lähes kokonaan. Mitään muutoksia he eivät ole laitteistoon tai reseptiin gluteenittomuuden takia tehneet. Ilmeisesti on siis onnekas sattuma että heidän laitteistollaan ja valmistustyylillään saadaan keliaakikoille sopiva olut aikaiseksi.

greens ipa

Mutta miten oluen maussa hirssi, tattari ja dar durra pärjäävät ohralle? Ikävä kyllä tämä olut todistaa, että ei ohra ole ilman syytä yleisin oluen valmistuksessa käytettävä vilja. Oluen väri on ”likainen”, rusehtava ja samea. Vaahtoa muodostuu niukalti ja sekin häviää nopeasti. Tuoksu ja maku ovat tunkkaisia, mutta humalointi pelastaa paljon. Näiden viljojen makua on hankala kuvata, mutta sen huomaa että nyt ei ole ohraa lasissa. Jälkimaun herkullinen greippisyys kuten myös sopivan voimakas katkeruus nostaa pisteitä. Suutuntuma jää ohueksi ja kokonaisuus hieman epätasapainoon.

 

Pisteet 29 / 50

Tyylitähdet Star-16Star-16

Saatavuus: Alko.

Suosittelen heille joille gluteeni tuottaa ongelmia, muutoin kannattaa jättää hyllyyn.

Lutakko Offroad 4,5 %

Lutakko on saanut jo kolme nimikko-olutta. Aiemmin arvostelussa on ollut Lutakko IPA, nyt taas Lutakko Offroad 4,5 %. Offroadin on myös saatavilla 5,7 % versiona. Panimo Hiiden pienten tuotantomäärien ja oletettavasti suuren kysynnän takia Lutakko-oluet ovat kaupoissa ja ravintoloissa suhteellisen harvinainen näky. Saatavuus on keskittynyt paljon Tanssisali Lutakkoon ja Lutakon K-Supermarketiin, vaikka voi näitä muualtakin hyvällä tuurilla löytää.

Lutakko Offroad on vehnäolut, mutta ei kuitenkaan ihan perinteinen hefeweizen-tyyppinen. Pullon kyljen mukaan kyseessä on american wheat ale, joka eroaa saksalaistyyppisistä erityisesti käytetyn hiivan ja humaloinnin suhteen. Pehmeä banaanin maku jää puuttumaan, ja humalointi muistuttaa amerikkalaisia pale ale ja ipa -oluita. Toisin sanoen kypsä banaani vaihtuu kirpeään sitrusmaisuuteen.

lutakkooffroad

Offroad vaahtoaa kohtuullisesti mutta vaahtokukkaa ei saa muodostumaan. Sitruuna tulee esiin niin maussa kuin tuoksussakin. Myös greippiä ja havunneulasia voi maistaa. Vehnä tuo makuun vähän täyteläisyyttä, vaikka kokonaisuutena maku onkin melko kuiva. Humalan katkeruus korostaa sitruunan makua. Hiilihapot tuntuvat suussa teräviltä. Lievä ummehtuneisuus vie oluelta vähän pisteitä. Muutoinhan tämä on oikein hyvä maitokauppaolut.

 

Pisteet 35 / 50

Tyylitähdet Star-16Star-16Star-16Star-16

Saatavuus: Lutakko, jotkut laajan olutvalikoiman ruokakaupat.

American wheat ale on ainakin Suomessa melko harvinainen oluttyyli, joten on mukavaa nähdä että Hiisi valloittaa kyseistä markkinarakoa laadukkaalla tuotteella.