Paulaner Hefe-Weissbier Leicht

Paulanerin normaalia vehnäolutta on saatavilla Suomessa vain Alkossa ja ravintoloissa, mutta panimo on tehnyt klassikko-oluestaan myös leicht-version jota voi löytää ruokakaupoistakin. Käsittääkseni tämä ”light-olut” ei ole kovin laajasti kauppojen valikoimissa, tämä yksilö löytyi Tampereen Stockmannilta. 3,2 % vahvuisena tämä on ns. kakkosolutta, eli alkoholittomasta tai vähäalkoholisesta oluesta ei kuitenkaan ole kyse. Näin alhainen alkoholipitoisuus on epätyypillistä hefeweiseneille, yleensä ne osuvat 5 % tuntumaan. Onko tämä sitten hefeweisenia ollenkaan?

paulaner leicht

Olut vaahtoaa hienosti ja ulkonäöltään tämä näyttää ihan normaalilta vehnäoluelta. Tuoksussa kuitenkin nousee vähän esiin tunkkaisuutta, vaikka tyypilliset vehnäoluen aromit ovat myös havaittavissa. Banaanisesta mausta tämän tunnistaa heti vehnäolueksi, mutta suutuntuma on hyvin kevyt ja vetinenkin. Makeutta ei ole kovin paljoa, jälkimaussa on vähän katkeruutta. Helppoa ja kevyttä juotavaa.

 

Pisteet 28 / 50

Tyylitähdet Star-16Star-16

Saatavuus: Laajan olutvalikoiman ruokakaupat.

Sopii hyvin janojuomaksi jos etsii alkoholiltaan ja maultaan kevyempää vehnäolutta. Muutoin kannattaa hakea Paulaner Alkon puolelta.

Paulaner Hefeweissbier

Paulaner on müncheniläinen panimo, joka on perustettu jo vuonna 1634. Panimo on myynniltään Saksan kahdeksanneksi suurin, mikä on aika hyvä sijoitus ottaen huomioon sen että Saksassa on yli tuhat panimoa. Panimo on erityisen tunnettu hefeweisenistaan, kuten myös oktoberfest-oluestaan. Paulaner on yksi kuudesta panimosta jotka toimittavat oluita Münchenin kuuluisalle Oktoberfestille.

paulanerhefe

Paulaner Hefeweissbier on tummahkon keltainen ja samea, vaahtoa on runsaasti. Oluen tuoksu on raikas ja hedelmäinen. Maku on täyteläinen, makeahko, banaaninen, mausteinen ja terävän hiilihappoinen. Jälkimaussa tuntuu myös humalan katkeruutta. Perinteikäs ja tasapainoinen vehnäolut.

 

Pisteet 35 / 50

Tyylitähdet Star-16Star-16Star-16Star-16

Saatavuus: Alko. Monet olutravintolat.

Klassikko. Erityisesti suosittelen jos kaipaa vehnäoluelta vähän enemmän katkeruutta.

Teerenpeli Vauhtiveikko

Teerenpelin panimo on Suomen vanhimpia pienpanimoita, ja ravintola viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlia. Ensimmäinen Teerenpeli-ravintola perustettiin 1994, ja panimo seuraavana vuonna 1995. Panimo on siis 19 vuotta vanha, ravintola 20 vuotta.

Vuosi 1995 oli ylipäätään merkittävä, käytännössä merkittävin vuosi suomalaisen olutkulttuurin ja olutvalikoiman kannalta sen jälkeen kun kieltolaki astui voimaan. Mielestäni edes kieltolain kumoaminen ei ollut niin merkittävää kuin Suomen liittyminen EU:hun 1995. Tällöin Alkon täysi monopoli alkoholin valmistukseen ja maahantuontiin saatiin viimein tuhottua. Alkolle annettiin erikoislupa pitää monopoli yli 4,7 % vahvuisten alkoholijuomien vähittäismyynnissä, ja tämä erikoislupa on jatkunut jostain syystä jo 19 vuotta. Mutta mikä tärkeintä, viimeinkin ihmisillä oli mahdollisuus perustaa panimoja! Ja Teerenpeli oli ensimmäisten joukossa. Myöhemmin Teerenpeli on laajentanut ravintolatoimintaansa Lahdesta Helsinkiin, Lappeenrantaan, Tampereelle ja Turkuun. Samalla 60 litran keittokattila on päivittynyt jo 1500 litraan.

kuva-3

Vauhtiveikko on Teerenpelin vuonna 2001 lanseeraama hefeweizen, ja varmaankin yksi Suomen vanhimmista edelleen valmistettavista vehnäoluista. Se on melko kevyt, jopa vähän limonadimainen olut. Hiilihappojakin on limonadimaisen pistävästi. Maku ei kuitenkaan ole kovin makea, vaikka banaanin, appelsiinin ja muiden hedelmien aromeja löytyy. Kokonaisuus on raikas ja yllätyksetön.

 

Pisteet 33 / 50

Tyylitähdet Star-16Star-16Star-16

Saatavuus: Teerenpelin ravintolat.

Teerenpelin Vauhtiveikko on kevyemmän ja raikkaamman puoleinen vehnäolut. Parhaimmillaan luonnollisesti Teerenpelin terassilla lämpöisenä kesäpäivänä. Eikä tätä itseasiassa tällä hetkellä muualla myydäkään kuin Teerenpelin ravintoloissa.

Pienpanimo-oluita netistä

 

Suomessa pienpanimoilla on ongelmia myydä oluitaan, eikä nyt ole kyse kysynnän puutteesta. Panimot eivät saa suoraan myydä asiakkaille oluitaan, vaan ne on lain mukaan myytävä päivittäistavarakaupan kautta. Ja kaupoilla on taas on laki jonka mukaan ne saavat myydä vain 4,7 % tai miedompia oluita. Yli 4,7 % oluita voidaan myydä ravintoloissa, mutta laki estää myymästä asiakkaille avaamattomia pulloja kotiin vietäväksi. Joten jos haluat nauttia yli 4,7 % oluita kotona, on niitä mahdollisuus ostaa vain yhdestä suomalaisesta firmasta, Alkosta. Alkoon ei tietenkään kaikki yli 4,7 % oluet tule myyntiin, vaan ne valitaan milloin milläkin kriteereillä ja ne ovat valikoimassa välillä pidempään, välillä lyhyempään, ja näihin päätöksiin panimoiden on tyydyttävä. Ja sitten se tärkein juttu; ulkomaisesta nettikaupasta saat tilata oluita täysin laillisesti, välittämättä prosenttirajoista. Nimenomaan siis ulkomaalaisesta, koska Suomeen ei tällaisia kauppoja saa tietenkään perustaa. Jotenkin ahdistaa kaikkien panimoyrittäjien puolesta tämä Suomen lainsäädäntö.

Tästä syystä eräät suomalaiset ovat päättäneet perustaa nettiolutkaupan Viroon, ja myydä sitä kautta oluita Suomeen. Olutkellari julkisti Papabeersin virallisen tiedotteen, jonka mukaan lähiaikoina perustetaan nettikauppa josta saa tilata suomalaisia pienpanimo-oluita Suomeen. Virosta.

Etukäteen jo huolettaa se, että hintataso tulee olemaan todennäköisesti kova. Oluet pitää kuljettaa Viroon, varastoida siellä, ja kuljettaa takaisin Suomeen. Suomeen kuljetettaessa pitää maksaa tullille vielä valmistevero. Tietty jos he perustavat noutopisteen Tallinnaan, niin siellä todennäköisesti hinnat saadaan painettua Alkon ja ravintoloiden hintoja alemmaksi, eikä valmisteveroistakaan tarvitse välittää. Tämä vaihtoehto tietenkin vaatii asiakkaalta matkustamista Viroon, mutta suomalaisethan ovat jo tottuneita viinarallaajia.

Vielä ei ole virallisesti paljastunut ketkä toimivat tässä uudessa Papabeers-yrityksessä, mutta sillä todennäköisesti on vahvat kytkökset Sori Brewingiin, suomalaiseen yritykseen joka on perustamassa ensimmäistä panimoaan Tallinnaan.

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Papabeersin kaltaisilla yrityksillä voi olla paljonkin vaikutusta siihen mihin suuntaan Suomen alkoholilainsäädäntöä aletaan sorvaamaan tulevaisuudessa. Toivon että järkevämpään suuntaan. Onneksi olemme EU:ssa, jossa tavaran vapaata liikkumista maasta toiseen on hyvin vaikeaa alkaa rajoittamaan.

Hyvää Pyhän Patrikin päivää!

Tänään on Irlannin kansallispäivä, 17. maaliskuuta, eli Saint Patrick’s Day. Päivää juhlitaan myös Irlannin ulkopuolella eri tavoin. Suomessa Pyhän Patrikin päivä näkyy lähinnä irkkupubeissa, jossa sisustusta muutetaan vihreämmäksi ja asiakkaille jaetaan mahdollisesti hassuja hattuja. Pubista riippuen irlantilaiset oluet, tunnetuimpana tietenkin Guinness, saattavat olla tarjouksessa.

Huom: Wikipedian mukaan Pyhä Patrik on insinöörien suojeluspyhimys. Ihan vain tiedoksi.

Benediktiner Weissbier

IMG_0685

Bitburger Braugruppe on tehnyt yhteistyössä Ettalin munkkiluostarin kanssa Benediktiner Weissbierin, joka on tämän kevään uutuushefeweizen Alkossa. Hintakaan ei ole kovin paha, kotiin tämän saa kolmella ja puolella eurolla. Huomaa kuvassa viimein kunnollinen vehnäolutlasi sekä se, että kuvan tajusin ottaa vasta kun puolet oli jo juotu.

Olut kuohuaa runsaasti ja väriltään se on tumman ja samean keltainen. Maku on vehnäolueksi kuiva ja hieman hapan. Hedelmäisyyttä ja täyteläisyyttä kuitenkin löytyy, mausteisuutta vain hyvin vähän. Hiilihappoja on reilusti. Benediktinerin vehnä on helppoa juotavaa, joskin hieman tylsä. Maistui erittäin hyvin pizzan seuralaisena.

 

Pisteet 33 / 50

Tyylitähdet Star-16Star-16Star-16

Saatavuus: Alko.

Toimiva perushyvä vehnä niille jotka haluvat terassilla Franziskaneria kuivemman vaihtoehdon. Käy myös ruokajuomaksi melko laajasti erilaisille ruoille. Tosin sellaisenaan nautiskeluun löytyy parempiakin vehnäoluita.

Lutakko IPA – Panimo Hiisi

Jyväskylässä ei ole yli vuosikymmeneen ollut panimoa. 90-luvulla kylässä toimi Mestaripanimo, joka teki Pesiaali-nimisiä oluita. Itse olin vielä alaikäinen panimon lopettaessa toimintansa, joten henkilökohtaista kokemusta ei kyseisistä oluista ole. Mutta nykypäivänä on jälleen mahdollisuus juoda jyväskyläläistä olutta, viime vuonna perustettu Hiisi pitää siitä huolen.

Panimo toimii vielä hyvin pienessä mittakaavassa, ja oluiden saatavuus on heikkoa Jyväskylän ulkopuolella. Tosin Pläkki pääsi jopa valtakunnalliseen jakeluun kun Alko otti sen käsityöläisolutvalikoimaansa alkuvuonna 2014. Muutoin Hiisin oluita löytyy parhaiten Jyväskylän K-Supermarketeista ja kolmesta Jyväskylän parhaimmasta pubista; Harry’s, Old Brick’s Inn ja Vihreä Haltiatar.

IMG_0683

Tuoksussa ja maussa tulee esiin sitruunainen ja havuinen humalointi. Mallaspohjaa ei ole paljoa, suutuntuma jää kevyeksi, ja kohtuullisen kuivaksi. Lisäksi jälkimaun katkeruus kuivattaa suuta lisää, kokonaisuus kuitenkin pysyy kohtuullisesti tasapainossa. Hiilihappoja löytyy riittävästi, ei häiritseviä sivumakuja. Luontevin kategoria Lutakko IPAlle lienee session IPA. Kevyt ja maitokauppavahvuinen IPA on saatu toimimaan Jyväskylässä melko hyvin.

 

Pisteet 34 / 50

Tyylitähdet Star-16Star-16Star-16Star-16

Saatavuus: Jyväskylässä Tanssisali Lutakko ja Lutakon K-Supermarket.

Keveydestään huolimatta melko tasapainoinen ja miellyttävästi humaloitu sessio-olut. Itse olen vahvempien ipojen ystävä, mutta kyllä tämä löytää paikkansa maitokauppahyllyltä. Hiisi on lupaavimpia uusia pienpanimoita, jäämme suurella mielenkiinnolla odottamaan tulevia oluita.

Pari sanaa IPAsta

IPA-tyylin synnystä on olemassa hieno tarina. Eräs brittiläinen panimo alkoi tehdä 1700-1800 lukujen vaihteessa olutta joka kestäisi laivamatkan Englannista Intiaan. Oluessa oli tavallista korkeampi alkoholipitoisuus ja siihen oli lisätty tavanomaista enemmän humalaa jotta sen säilyvyys olisi pitkä. Sitten eräänä päivänä olutlastissa ollut laiva upposi Lontoon satamassa ja oluttynnyrit pelastettiin ja juotiin pois poikkeuksellisesti Englannissa, jonka jälkeen IPA:sta tuli myyntimenestys Intian lisäksi myös sen valmistusmaassa.

Tarinasta on olemassa eri variaatioita, mutta hyvin vähän on olemassa todisteita että IPA olisi näin keksitty. Intiaan saatiin toimitettua pilaantumatta muitakin oluita. IPAa ei erityisesti keksitty juuri Intian matkoja varten, vaan oluita oli humaloitu voimakkaasti jo aiemminkin, etenkin jos niiden säilyvyyttä haluttiin parantaa. Eikä olutlastissa ollut laiva uponnut satamassa. Totta taas on se, että Intiaan oluita myynyt Bow-panimo alkoi markkinoida vaaleaa aleaan Englannissa lisänimellä ”india” 1800-luvulla, josta muut panimot alkoivat ottaa mallia. Myöhemmin nimeksi alkoi vakiintua india pale ale, jolla todennäköisesti haluttiin tuoda esille sitä että olut on voimakkaampi ja humaloidumpi kuin muut markkinoilla olevat pale alet.

Nykyään IPA-nimen alla tehdään jo monenlaista olutta eri puolilla maailmaa, joskin yhteisenä on pysynyt voimakas humalointi, joka on maussa pääosassa ja joka tuntuu jälkimaussa reiluna katkeruutena. Alkoholia on noin 4 – 7 %. Session IPA on miedompi, alkoholipitoisuudeltaan 4 % tuntumassa oleva olut. Suutuntuma on kevyempi ja mahdollisesti raikkaampikin. Session-termi tulee myös Englannin suunnalta, toisen maailmansodan ajalta kun aseteollisuuden työntekijöille annettiin parin tunnin tauko, ”sessio”, pitkien vuorojen välissä. Tottakai tauko mentiin viettämään pubiin, mutta kun työt alkoivat parin tunnin päästä, niin tilatuksi tuli yleensä miedompia oluita. Session beer tai sessio-olut on jäänyt yleisnimitykseksi alkoholiprosenteiltaan miedolle oluelle, jota voidaan tarjoilla ja nauttia tilaisuuksissa joissa humalatila ei ole suotavaa.

Double IPA taas viittaa hyvin voimakkaaseen IPAan, jonka alkoholipitoisuus on ainakin 7 %, ja humalointikin on viety astetta voimakkaammaksi. Väriltään tupla ipa voi olla huomattavasti tummempi kuin miedommat veljensä. Tyylejä on kehitelty muitakin, kuten black IPA ja white IPA, mutta ne alkavat jo menemään aika kauaksi ”tavallisesta” IPAsta. IPA kun on tällä hetkellä suosionsa huipulla, niin panimot mielellään haluavat lisätä kyseisen termin etiketteihinsä. Olutharrastajat -ja asiantuntijat voivat taas laittaa oluen eri kategoriaan kuin panimo. Oluiden kategorioinnissa ei ole mitään ”virallisia sääntöjä”, osa oluista voi kuulua useampaan eri kategoriaan ja toisaalta pienpanimot kokeilevat uusia reseptejä jotka eivät sovi kunnolla mihinkään kategoriaan. Tässä tullaan taas kategorisoinnin ongelmiin, joka on taas oma aiheensa.

IPA kuuluu minun, kuten monen muunkin suosikkioluttyyleihin. Tällä hetkellä on menossa pienpanimoiden IPA-trendi, ja kysyntää voimakkaasti humaloiduille oluille tuntuu löytyvän. BrewDogin Punk IPA lienee yksi tunnetuimmista ja myydyimmistä ipoista, jota saa tällä hetkellä Alkostakin. Lisäksi Alkoon on tulossa kevään 2014 kynnyksellä aivan huipputuote, nimittäin Founders Centennial IPA. Lisäksi maitokaupoista, eli lähinnä K-kaupoista on saatavilla Foundersin erinomainen All Day IPA.

Suomalaisetkin pienpanimot ovat tehneet hyviä ipoja. Otetaan seuraavaksi yksi sellainen arvosteluun.

Tucher Hefeweizen Alkoholfrei

IMG_0676

En montaa sanaa jaksa uhrata tälle oluelle, mutta otetaan se nyt mukaan vehnäolutarvostelujen sarjaan. Arki-illan pimeydessä tuli tällainen olut maistettua, mutta ei olisi kannattanut. Ulkonäkö antaa ymmärtää että tässä olisi ihan kunnollinen vehnäolut tarjolla. Mutta ei. Maku on tunkkainen, epäpuhdas ja epämiellyttävä. Kyllä tämän vehnäolueksi tunnistaa, mutta ei tästä oikein voi nauttia.

 

Pisteet 17 / 50

Tyylitähdet Star-16

Saatavuus: Laajan olutvalikoiman ruokakaupat.

Jos alkoholitonta vehnäolutta kaipaa, niin suosittelen ainakin S-ryhmän kaupoista saatavaa Bavaria Wit 0,0 %. Se tosin on witbier eikä hefeweisen mutta joka tapauksessa paljon raikkaampi ja miellyttävämpi tapaus.

Grafenwalder Vehnäolut

grafenwaldervehnä

Kesä lähestyy, joten otetaan arvosteluun jälleen vehnäolut. Tarkoitus on käydä kevään mittaan kaupasta ja Alkosta saatavia vehniksiä läpi, ja ensimmäisten terassikelien koittaessa teen aiheesta vielä yhteenvedon. Eikä ole taaskaan kuvassa vehnäolutlasia, kun ainoa omistamami yksilö meni hajoamaan. Pitänee investoida.

Vain Lidlissä myynnissä oleva Grafenwalder Vehnäolut on saksalaisen Lindenbrauerei Unnan valmistama hefe-weisen. Panimoa ei edes mainita tölkin kyljessä mutta RateBeer sen mainitsee. Panimon valikoima koostuu lähinnä Lidlissä myynnissä olevista Finkbräu- ja Grafenwalder-oluista, joten todennäköisesti koko panimo on olemassa, ainakin nykyisessä mittakaavassa, vain Lidlin takia.

Satojen vuosien perinteiden takia saksalaiselta vehnäoluelta on lupa odottaa paljon. Grafenwalderin ulkonäkö kyllä hämmentää, koska näyttää ihan siltä kuin lasiin olisi kaadettu Jaffaa. Sen verran isokuplaista ja nopeasti laskevaa vaahto on. Tuoksussa ja maussa tulee esiin makeaa banaania ja vähän mausteisuutta. Olut on sinänsä kevyt, melkein vetinen, mutta makeus ja hiilihapot tekevät suuntuntumasta täyteläisemmän. Jälkimakua tässä vehnässä ei ole oikeastaan ollenkaan, vaan tuntuu siltä että maku loppuu kesken.

Kokonaisuus jää siis vähän puolitiehen, vaikka tässä oluessa ei paljoa valittamisen aihetta olekaan. Grafenwalder Vehnäolut on helposti juotavaa kesäolutta, joka maistuu parhaalta grillin äärellä. Hintaahan ei sovi unohtaa, nimittäin 0,50 l tölkki maksaa vaivaiset 1,85 e.

 

Pisteet 32 / 50

Tyylitähdet Star-16Star-16Star-16

Saatavuus: Vain Lidl.

Grafenwalderin vehnä on erittäin helppo, mutta toisaalta myös tylsä olut. Hintaisekseen kuitenkin loistava valinta.